SM-viikonloppu on takana ja nyt haluamme kiittää kaikkia kilpailijoita, huoltajia, vapaaehtoisia sekä tukijoita yhteistyöstä, toimivasta kilpailukeskuksesta palveluineen ja hyvän tunnelman luomisesta!
SM-keskimatkan kilpailut järjestimme yhteistyössä Liperin Taimi Suunnistus ry:n kanssa - teimme hienoa seurayhteistyötä ja vapaaehtoisia oli tapahtumassa yhteensä 150!
1 700 suunnistajan kilpailujen järjestäminen ei olisi kuitenkaan onnistunut ilman tukijoita, yhteistyökumppaneita ja mahdollistajia, joten haluamme kiittää kaikkia seuraavia tahoja hyvin sujuneesta ja positiivisesta mukanaolosta:
Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Outokummun kaupunki, Liperin kunta, Motonet Oy, Kaivospuu Oy, Scanpole Oy, Karelia-Ikkuna Oy, Pohjois-Karjalan Siemen, Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy, KVM Rakennus Oy, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, Abloy Oy, Hiihtokulma Oy, Käsämän vesiosuuskunta, Kontiomehu Oy, Porokylän Leipomo Oy, Pielisen Kalajaloste Oy, Joen Leipurit Oy, Fysioline Oy, Intersport Joensuu sekä Rikkarannan Erämiehet ry.
Erityiskiitokset haluamme antaa Rikkarannan maanomistajille, Rikkaveen kyläyhdistykselle ja kylän asukkaille, jotka toivottivat meidät tervetulleiksi ja mahdollistivat kilpailumaaston käytön sekä kilpailukeskuksen ja pysäköinnin järjestämisen alueilleen.
Tampereen Pyrinnön Venla Harju ja Ikaalisten Nouseva-Voiman Eetu Savolainen suunnistivat keskimatkan SM-mestaruuksiin sadekelissä Outokummun Rikkarannassa.
Savolainen suoritti 5,7 kilometrin finaaliradan aikaan 34:27. Hän kertoi olevansa varsin tyytyväinen suoritukseensa, vaikka alussa ykkösrastille suunnistaessa ilmassa olikin pientä epävarmuutta. "Maasto oli omaan makuun hieno", hän kehui. Hopealle jäi MS Parman Akseli Ruohola kymmenen sekunnin päähän Savolaisesta. Hyvän alun jälkeen Ruohola teki pienen virheen kolmosrastille, mutta sai sen jälkeen korjattua suoritustaan. SM-pronssin saavutti Kalevan Rastin Miika Kirmula jääden 23 sekuntia voittajasta. Teknisesti hän piti suoritustaan onnistuneena lopun reitinvalintaa lukuunottamatta.
Naisten pääsarjan suomenmestari Tampereen Pyrinnön Venla Harju selvitti 4,8 kilometrin radan aikaan 34:22. Harjulla tuli suorituksen alussa pientä haparointia, ja muutamaa reitinvalintaa hän piti epäoptimaalisena. Sveitsiläisiä kilpasiskoja hän ei ehtinyt juuri ajatella matkalla. "On tietysti kiva, että ollaan näin lähellä heitä." SM-hopealle suunnisti Kalevan Rastin Marika Teini ajassa 35:52. Teini kertoi tehneensä muutaman huonon reitinvalinnan, mutta oli tyytyväinen vauhtiinsa. Pronssille nousi Espoon Suunnan Hanne Hilo ajalla 36:44.
Maailmanrankikilpailussa voittajiksi suunnistivat Ruotsin Albin Ridefelt sekä Sveitsin Simona Aebersold. Ridefelt suunnisti 5,7 kilometrin radan aikaan 34:04. Aebersoldin loppuaika 4,8 kilometrin radalla oli 34:06.
Kuva: Touho Häkkinen.
Suunnistuksen lajisäännöissä sanotaan, että suunnistaja on velvollinen auttamaan sairastunutta, loukkaantunutta tai muutoin avuntarpeessa olevaa kilpailijaa. Tänään kolme yleisen sarjan suunnistajaa toimivat esimerkillisesti auttaessaan loukkaantunutta kanssakilpailijaa Rikkarannan jyrkänteillä SM-keskimatkan kilpailussa. He hakivat loukkaantuneelle apua ja auttoivat kantamaan hänet pois metsästä.
Haluamme vielä kiittää teitä, Alex Virtala Pargas IF, Karl Emil Lemström OK Raseborg ja Joni Parviainen Espoon Akilles - näytitte meille kaikille esimerkkiä, miten ketään ei jätetä yksin.
Lauantaina miesten pääsarjassa kovinta vauhtia pitivät sveitsiläiskärki Matthias Kyburz ja Joey Hadorn, Itävallan Jannis Bonek sekä MS Parman Akseli Ruohola ja Turun Suunnistajien Touko Seppä. Naisten pääsarjassa kärjessä kohti finaalia lähtevät Ruotsin Johanna Ridefelt, Kalevan Rastin Ida Haapala sekä Tampereen Pyrinnön Venla Harju. A-finaaleihin pääsi naisten sekä miesten pääsarjojen karsinnoista yhteensä 60 kilpailijaa.
Ratamestari Simo Martomaa totesi karsinnan jälkeen maaston olevan nopeassa kunnossa myöhäisen kevään vuoksi. "Kilpailijat tulivat hieman nopeampaa kuin ajattelin. Syynä on varmaan rastivälien urautuminen." Keskimatkan finaaliin hän kertoo radoilla olevan hieman enemmän reitinvalintamahdollisuuksia. Sveitsin maajoukkueen osallistuminen antaa Martomaan mukaan hyvän katsauksen suomalaisille, missä tilanteessa he ovat tulevia Kuopion MM-kisoja ajatellen.
SM-keskimatkan karsintakilpailuihin osallistui Outokummun Rikkarannassa noin 1 700 suunnistajaa. Kilpailunjohtaja Arja Makkonen on tyytyväinen lauantain kisapäivään, josta on hyvä jatkaa sunnuntain finaaleja kohti. "Muistakaa olla hyvissä ajoin liikkeellä ja huolehtia säänmukaisesta varustuksesta, kun on luvassa epävakaisempaa keliä."
SM-keskimatkan lauantain lähtölistat on julkaistu kisasivustolla. https://www.kokkens.fi/kilpailut/2025/smkeski/sarja.html
Karsintakilpailujen ensimmäinen lähtöaika on lauantaina kello 12. Tarkista, että emit-numerosi on kirjattu oikein lähtölistaan. Muutokset on ilmoitettava sähköpostitse perjantaina kello 16 mennessä osoitteeseen timo.kokko@kokkens.fi tai lauantaiaamuna infoon. Muutoksen hinta lauantaiaamuna infossa on viisi euroa.
Sunnuntaina suunnistettavien A- ja B-finaalien lähtöluettelot julkaistaan kilpailusivuilla ja kilpailukeskuksessa tulostaululla karsintakilpailuiden lopputulosten selvittyä. Sunnuntaina WRE-finaalin ensimmäiset lähdöt ovat kello 10. Muiden A- ja B-finaalien lähdöt alkavat kello 12. Sarjoilla M/W21 on finaalissa käytössä lähtökynnys, joka sulkeutuu kello 10.30.
Lue myös kilpailuohjeet: https://kalevanrasti.fi/kilpailu/sm2025/kilpailijat/kilpailuohjeet/
Nähdään Rikkarannassa!
Tervetuloa toimitsijainfoon Rikkarantaan!
SM-keskimatkan toimitsijoiden infotilaisuus järjestetään torstaina 22.5. kello 17.30 osoitteessa Rikkarannantie 116.
Tilaisuuden aikana käydään läpi muun muassa tapahtumaviikonlopun kulkua ja turvallisuusasioita. Sen lisäksi vastuualueiden tiimipäälliköt esittäytyvät ja opastavat talkoolaisia tehtäviinsä. Toimitsijamateriaalia jaetaan kilpailukeskuksen infoteltassa kello 17–19. Kahvitarjoilu on ravintolateltassa.
Nähdään Rikkarannassa!
Järjestämme SM-keskimatkalle yhteiskuljetuksen Joensuusta kilpailukeskukseen ja takaisin molempina kilpailupäivinä. Kuljetusyhtiönä toimii Savo-Karjalan Linja Oy.
Linja-auton lähtöpiste on Joensuun rautatieaseman Korvaava liikenne -pysäkiltä.
Muut pysähdyspisteet ovat:
• Joensuun keskusta, matkailupysäkki (Kirkkokatu 23)
• Marjalan ABC (Marjalantie 18, pääoven vieressä oleva bussipysäkki)
• Käsämän Teboil (Käsämäntie 1)
Aikataulu
• Lauantaina 24.5. lähtö rautatieasemalta klo 9:30 ja paluu Rikkarannasta klo 15:00
• Sunnuntaina 25.5. lähtö rautatieasemalta klo 8:15 ja paluu Rikkarannasta klo 16:00
Kuljetuksen hinta on 15 € meno-paluu/päivä tai 10 €/suunta. Kuljetus maksetaan linja-autossa. Toimitsijoille kuljetus on maksuton talkookortilla.
Varaa paikkasi yhteiskuljetukseen lähettämällä viesti osoitteeseen: sm2025@kalevanrasti.fi viimeistään 15.5.2025.
Suunnistuksen SM-keskimatkan kilpailuviikonloppu lähenee huimaa vauhtia. Mitä sanottavaa ratamestareilla on tulevista kilpailuista?
Ratamestarit Simo Martomaa ja Petri Vainio kertovat, että radat tulevat olemaan Rikkarannan maaston puolesta vaihtelevat ja monipuoliset. Ratasuunnittelussa pyrittiin välttämään muutamia jyrkännealueita, jotka voisivat etenkin vanhemmille sarjoille olla jopa vaarallisia. Muita erikseen huomioitavia alueita maastossa ei ole.
"Toivottavasti kilpailijat löytävät erilaisia reitinvalintavaihtoehtoja vähän lyhyemmillekin väleille", Martomaa toteaa.
Ratasuunnittelu eteni kaksikon mukaan hyvin viime syksyn ja talven aikana, ja ratoihin ei ole enää odotettavissa muutoksia. Kartat ovat tällä hetkellä viimeistelyvaiheessa ennen painatusta.
Keskimatkan suomenmestaruudet ratkotaan toukokuussa kuusi viikkoa ennen Kuopiossa järjestettäviä suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailuja. Pääsarjoihin odotetaan osallistujia myös ulkomaalaisista maajoukkuesuunnistajista, jotka ovat valmistautumassa Suomessa MM-kisoja varten.
Ratamestarit arvioivat, että miesten pääsarjan voittaja etenee finaalimaastossa noin kuuden minuutin kilometrivauhtia.
Paljon puhutaan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Mutta taitavat olla nuokin kauniit sanat pelkkää höttöä, sillä toimiiko kukaan oikeasti niin? Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on tapana puhua, mutta kukaan ei oikeasti tee mitään.
Mutta nyt tulee muutos. SM-keskimatkan 2025 kartantekijä ja ratamestarit lyövät kaikki korttinsa avoimesti pöytään heti, siis nyt. Kartat esille, vieläpä rastien kanssa. Maastokuvaukset todenmukaisiksi, optimireitit jakoon. Nyt ei tyydytä siihen tylsään kilpailukutsun litaniaan, että maasto muka olisi pääosin hyväkulkuista, paikoin pienipiirteistä, jonkin verran mäkistä, hiukan tavanomaista parempaa talousmetsää. Nyt kerromme kaiken.
Ykkösväli, tiukka ote kartasta
Vähän ikävän näköistä. Alkuun polkua alamäkeen, järvenpäähän. Maasto on toki paljon parempaa kuin Keski-Uudellamaalla, ollaanhan nyt Pohjois-Karjalassa. Vaikka tosi lähellä, vain parin kilometrin päässä on Pohjois-Savokin, jossa maastot ovat aika huonoja, kivisiä ja reheviä.
Väistänkö mäkeä, ja jos väistän, niin kummalta puolelta? Menen siis suoraan, vaikka edessä onkin sitä talousmetsää. Tällä kartalla on outoja symboleita, L ja ^^, ja ne antavat viitteitä jostain epämiellyttävästä. Onkohan kartantekijä tälläkin kertaa sortunut käyttämään jotain ihan omia symbolivirityksiä, vaikka ei saisi. ISOMia eli suunnistuskartoituksen kansainvälisiä ohjeita pitää kunnioittaa.
Rastia lähestyttäessä kannattaa tsekata määrite. Se kertoo täsmällisesti: ”1 (A) Jyrkänteen (12x3) alla luoteispäässä”.
Kolmos- ja nelosväli: raakaa toteutusta
Päätoimittaja rajoitti tälle artikkelille varatun tilan aika niukaksi, joten hypätään radalla kilometri eteenpäin. Kolmonen näyttää tosi helpolta, pieni suo mäen päällä. Siis täysillä mäen päälle, tämä lienee niitä elämän vastamäkiä. Tuollainen kahdeksan käyrää yläviistoon saattaa aiheuttaa lievää hengästymistä, mutta ei se ole vaarallista. Taas on kartalla niitä outoja väkäsiä, joten näkyvyys voi olla rajallinen. Mutta Keretin kaivostorni tuolla itäisessä horisontissa on niin korkea, että sen suuntaan menemällä rastikin löytyy, toivottavasti. Nelonen on kyllä paha, käyränmuodot ovat aika erikoisia. Kaikin paikoin ei oikein saa kartasta selvää, mihin suuntaan jyrkänteet viettävät. Mutta kokeneemmat suunnistajat kyllä tietävät, että aina alaspäin.
Välit 11–12–13
Tämä M1-sarjan rata on aika lyhyt, 10.4 kilometriä. On ratamestarin kunnia-asia, että pääsarjan ratapituus on miehillä yli kymppi, naisilla ainakin seiska. Jos rata on lyhyempi, saattaa ratamestarikortti lähteä kuivumaan, kun SSL on aika tiukka näissä asioissa. Loikataan tässä jutussa noiden mättökilometrien yli radan loppupuolelle. Miehet väsyy ja maasto paranee. Naiset tiettävästi ovat miehiä kestävämpiä, joten heillä ei ole mitään ongelmia.
Rasti yksitoista, hohhoijaa. Kahdenkymmenen hehtaarin avohakkuu, ja rasti sen takana. Onko ihan pakko, kun en enää jaksaisi? Onneksi hakkuu on tehty siististi, ei ole tehty sitä saakelin maanmuokkausta. Kyllä metsä kasvaa, kun ei hätäillä. Ja erityisesti se puusto kasvaa luonnon omilla konsteilla hyvälaatuiseksi, niin suorarunkoisia ovat tämän seudun männyt ja kuuset. On siellä täällä koivikkoakin, entisiä kaskimaita ovat. Hyvä on ollut torpparien kaskea viertää, kun ei ole maapohja kivinen.
Mutta nuo jyrkänteet, niitä kyllä riittää. Aika hurjaa sokkeloa rasteille 12 ja 13 mennessä. Nämä jyrkänteet todellakin ovat ylipääsemättömiä. Jos kartta osaa oikein kertoa, on rasti 12 taas mäen päällä, siis helppo sinänsä kunhan ensiksi pääsee oikean mäen juurelle. Seuraavalle rastille voisikin sitten yrittää ”peukut pystyssä kuulutusta kohti”-keinoa.
Karhun pesäpallopiikkari saa kyytiä
Rastilla 14 kartta joutaa rullalle, ja tossu saa laulaa. Jokseenkin tasan kilometrin väli, mutta mennäkö harjun lakea suoraan, vasemmalta tietä pitkin vai oikealta polun kautta? Ei valinnasta väliä, mutta kyllä se reilusti alle viiden minuutin pitää raapaista. Loppuviitoitus onkin sitten helppo rallatella alamäkeen Rikkarannan koulun kupeelle.
Ratamestarin arvio on, että jos joku runttaa tämän radan alle 64 minuuttia, on pokaali aika varma. Se onkin aika hienon näköinen sitten kotimatkalla, jos sen laittaa kuplavolkkarin takaikkunalle. Hopeanvärinen, hieno ruusuke kannessa, pohjassa lukee pienellä Palkintonurkka Oy, Outokumpu, puh. 314 626. Ja kaiverruksena on ”I. palkinto. Sarja M1. Outokummun Partion kansalliset 6.8.1972”.
Epilogi
Tämä tarina on totta. Vuosi oli legendaarinen 1972, ja kaikki Suomen miehet olivat kovakuntoisia Lassen tapaan. Outokumpu oli hyvin elinvoimainen kaivospaikkakunta. Urheiluseura Outokummun Partio oli vahva yleisseura, päälajeina olivat pesäpallo, hiihto, yleisurheilu, pikaluistelu ja suunnistus. Menestystä kertyi olympia- ja MM-tasolta alkaen.
Suunnistuksessa Partio oli 1970-luvun alussa Pohjois-Karjalan ykkösseura, muun muassa Kalevan Rasti jäi silloin taakse. Eräs seuran taustavaikuttajista oli äskettäin edesmennyt Hannu Kovalainen. Hän oli maanmittari ja suunnistaja. Hän oli IOF:n (kansainvälinen suunnistusliitto) karttavaliokunnan sihteeri, ja hän oli merkittävässä roolissa niinä aikoina, kun nykyisen kaltaisia suunnistuskarttoja alettiin tehdä. Hannu oli keskeinen henkilö laadittaessa ISOMia eli suunnistuskartoituksen kansainvälisiä ohjeita 1960-luvun lopulla – siihen asti eri maissa oli ollut aivan erityyppisiä suunnistuskarttoja, eikä kansainväliselle suunnistustoiminnalle oikein ollut edellytyksiä.
Rikkarannan kartta vuodelta 1972 oli eräänlainen Suomen suunnistuskartoituksen mallisuoritus, ja se oli yksi ensimmäisistä ISOMin mukaan tehdyistä kartoista. Hannu varmaankin halusi näyttää, että tällaisia karttojen pitää olla. Rikkarannan kartta oli huolella tehty, tasalaatuinen ja siististi piirretty kartta, jolla on nykyäänkin helppo suunnistaa. Kunhan toki muistaa huomioida mittakaavan 1:20 000 ja päinvastaisiksi kääntyneet puustosukupolvet.
Jos tuon 1972-kartan suot muutettaisiin ruskeasta viivoituksesta sinisiksi ja vähän lisättäisiin vihreätä väriä niiden ^^-merkkien tilalle, voisi kartalla ihan hyvin järjestää vaikka SM-erikoispitkän kisan. SM-keskimatkan ratamestarifilosofia on nykyään niin poikkeava, ettei tuo kartta ehkä siihen kisaan enää välttäisi. Ainakin nuo rastinmääritteet pitäisi vaihtaa modernimpaan muotoon, kun kisaan on odotettavissa jonkin verran kansainvälistä väriä MM-kisojen läheisyyden takia. Onhan Rikkarannasta Neulamäkeen matkaa vain 62 kilometriä.
Mutta ne jyrkänteet ovat Kalliolammen seudulla aivan samat kuin vuonna 1972, haastavia sokkelikkoja!
Jussi Silvennoinen
Lue lisää SM-keskimatkan kilpailusta: https://kalevanrasti.fi/kilpailu/sm2025/
Löytötavaroita kertyi jonkin verran. Ne tullaan toimittamaan ensi viikonlopuna SM-sprintin infoon, josta niitä voi tiedustella.
Kilpailuohjeita päivitetty 2.9.2023 klo 7:00.
Kannattaa lukea myös ratamestareiden lausunto.
Kilpailukeskuksen ensiapupisteessä ja maastoensiavussa on varauduttu monenlaisten vammojen hoitoon. Lääkäreitä paikalla on ehkä jopa paremmin kuin Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Toivotaan toki että vakavilta vammoilta ja sairauskohtauksilta vältytään. Mikäli jotain sellaista sattuu, niin ensisijaisesti tulee soittaa numeroon 112 ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttä ensiapuhenkilöstöön. Elvytystä varten maalissa ja ensiaputeltalla on kaksi defibrillaattoria, jotka on saatu käyttöön EMS Consulting Oy:n tuella.
Ratamestarin lausunto on julkaistu ja se löytyy kisasivuilta.
SM-pitkien tulospalvelusta vastaa Tmi Kokkens. Lähtöajat on nyt julkaistu https://www.kokkens.fi/kilpailut/2023/smpitka/
Kilpailuun ilmoittautui kaikkiaan 1441 suunnistajaa, mikä on varsin hieno lukema susirajan SM-kisoille. Kalevan Rasti kiittää kaikkia ilmoittautuneita!
Viime vuonna Ylämaalla pääsarjojen Suomen mestareina hymyilivät Venla Harju ja Olli Ojanaho. Heistä Venla saapuu Höllärinvaaralle puolustamaan mestaruuttaan, mutta miehissä mestari tulee varmuudella vaihtumaan, sillä Olli jättää SM-pitkän väliin sprinttisatsauksen takia. Jäädään jännittämään ketkä kaksi palkitaan kultamitaleilla ensi sunnuntaina!
Kuva Luumäen Rasti Suunnistuksen SM Pitkä 2022
Nuorten Jukolan johtoryhmä on myöntänyt vuoden 2026 Nuorten Jukolan järjestelyoikeudet Kalevan Rastille ja Kontiolahden Urheilijoille. Tapahtuma järjestetään Kontiolahden ampumahiihtostadionilla elokuussa 2026. Valinta julkistettiin tänään Hyvinkäällä.
Kontiolahden ampumahiihtostadion tarjoaa hyvät puitteet onnistuneen tapahtuman järjestämiseksi, sillä alueella on valmiina paljon parkkitilaa, pesu- ja ravintolatiloja sekä tilava stadion.
Ampumahiihtostadionia ympäröivä kangasmaasto sopii hyvin lasten ja nuorten suunnistustapahtumaan. Ratamestarityöstä vastaa Silvennoisten suunnistusperhe, jolle ampumahiihtostadionin ympäristö on tuttu ulkoilumaasto.
Tapahtumaviikonlopun alustavat päivämäärät ovat 22.-23.8.2026. Suomen Suunnistusliiton tiedote aiheesta löytyy täältä.
Lisätietoja tapahtumasta:
Hannu Airila
Kalevan Rasti
050 3219714
hannu.airila@kalevanrasti.fi
Sami Leinonen
Kontiolahden Urheilijat
050 5578003
sami@kontiolahtibiathlon.com
Yhteiskuljetus Joensuusta kisakeskukseen ja takaisin järjestetään molempina päivinä. Reitti ja aikataulu alla. Lipun hinta on 15 euroa/suunta. Ilmoittautuminen 24.8.2023 mennessä osoitteeseen sm2023@kalevanrasti.fi. Matka maksetaan etukäteen ja lipun maksu todennetaan linja-autoon noustessa. Maksuohjeet toimitetaan ilmoittautuneille.
Lauantai 2.9.
klo 8.40 Joensuu Rautatieasema
klo 8.45 Joensuu Matkailupysäkki (Taidemuseo Onnin edessä, Kirkkokatu 23)
klo 9.05 Uuro ABC
klo 9.20 Eno (vanha huoltoasema, ns. "pölkkybaari" ennen Ahvenisen risteystä)
klo 9.35 Ahveninen, Punainen talo
klo 9.50 Hirvilahti, Eno
Paluu noin kello 15.00 alkaen, sama reitti kuin tullessa
Sunnuntai 3.9.
klo 7.40 Joensuu Rautatieasema
klo 7.45 Joensuu Matkailupysäkki (Taidemuseo Onnin edessä, Kirkkokatu 23)
klo 8.05 Uuro ABC
klo 8.20 Eno (vanha huoltoasema, ns. "pölkkybaari" ennen Ahvenisen risteystä)
klo 8.35 Ahveninen, Punainen talo
klo 8.50 Hirvilahti, Eno
Paluu noin kello 16.00 alkaen, sama reitti kuin tullessa
Kilpailu käydään Enossa, Ahvenisen ja Herajoen välisellä hyvin moni-ilmeisellä metsäalueella. Maasto on Kolin vaarojen eteläistä jatketta, joten korkeuserot ovat suomalaisittain suuret. Nousua kertyy Pielisen pinnasta Moisseenvaaran huipulle enimmillään 160 metriä. Suuri osa maastosta on kuitenkin selvästi alavampaa, joten veteraanisarjoillekin pystytään laatimaan sopivan tasoiset radat. Maaston pienipiirteisyys vaihtelee laidasta laitaan. Parilla isolla mäellä ei kartalla ole juuri muuta kuin suorat käyrät, mutta toisaalla taas jokin iso rinne on aivan täynnä jyrkänteitä ja notkoja. Kivisyyttä ei juurikaan ole, mutta muutamissa paikoissa varvikko hidastaa vauhtia. Kun ollaan Pohjois-Karjalassa, löytyy maastosta myös harjuja ja suppia.
Alueen puusto vaihtelee paljon. Valtaosa maastosta on eri-ikäistä havupuuvaltaista talousmetsää, mutta onpa joukossa myös vanhojen metsien suojelualueitakin. Metsätyyppi saattaa hetkessä muuttua yhdellä rastivälillä kuivasta kankaasta lehtoon saakka. Vaarojen rinteillä risteilee sopivasti metsäautoteitä ja ajouria, joten ratamestarilla on hyvät edellytykset suunnitella mainioita reitinvalintavälejä. Maaston poikki kulkee myös suosittu Herajärven kierroksen retkeilyreitti, mutta ennen ensi syksyä suunnistajat eivät sitä saa käyttää – maastohan on harjoittelukiellossa kisaviikonloppuun saakka.